Katsaus menneeseen vuoteen

Vuoden alussa on hyvä vähän vilkaista taaksepäin ja katsoa miten tähän on tultu.

Yhteenveto vuodesta 2019

Kevätlukukausi

Tammikuussa  aloitin koulun. Olin loppuvuodesta 2018 käynyt koulutuskokeilussa viikon verran ja innosta puhkuen selvittelin opintojen rahoituskuvioita kun päädyin koiratappelun erotuomariksi ja tulin koiran puremaksi. Opintoihin hakeutuminen viivästyi henkisen ja fyysisen toipumisen verran. Tammikuun alussa liikkuminen oli lähes kivutonta ja uskalsin hakea kouluun. Muutamaa viikkoa myöhemmin olikin opintojen aloitus. Jännitti maailman eniten. Alkuun käytiin läpi aiemmat koulutukset, hyväksiluvut ja muut. Sitten pääsikin työsaliin, opettelemaan koneita ja laitteita.

Helmikuussa pääsinkin jo työn touhuun ja opinnot lähtivät hyvin rytmittämään arkea. Jännityskin väheni pikkuhiljaa tehdessä ja oppiessa. Helmikuussa tuli työn alle muutama avainkaappi, toisen ovea koristaa ironisesti samanrotuisen koiran pää kuin minua vahingossa purreen.

Maaliskuussa pääsin suunnittelemaan kouluajan ensimmäistä huonekalua. Pienestä on hyvä aloittaa, tein kenkätelineen. Liitosten paikkoja laskiessa melkein meinasi mennä hermot ja aika moneen kertaan varmistin että menee oikein. Melkoinen palapeli.

Maaliskuussa pääsin myös treenailemaan viilutusta elämäni ensimmäistä kertaa. Ensin ruokapöydän jatkopalan kunnostustyössä ja  sitten huonekaluun intarsialla koristetta tehden. En tiedä miksi se aina pitää liiotella ja mennä ajatuksella ’ei se voi olla niin vaikeeta’. Darth Vaderin pään muotoja viilusta hakiessa kävi muutamaan kertaan mielessä että miksi ei voi vain tehdä jotain skandinaavisen vaaleaa ja yksinkertaista. No, kaappi on hyvä. Tilaajalle mieleinen ja se kai lopulta on tärkeintä. Tätä kaappia tehdessä myös sorvasin ekaa kertaa ikinä. Ei ollut aloittaessa mitään havaintoa kuinka sorvaus tapahtuu ja mitä huomioida mutta niin vaan siinä syntyi eka yrityksellä neljä samanlaista kaapinjalkaa.

Huhtikuussa oli enemmän koulun asiakastöitä ja vähemmän omia projekteja.

Toukokuussa innostuin harjoittelemaan pigmenteillä ja eri pintakäsittelymateriaaleilla. Lakkaa, vahaa, epoksia.. Jauhepigmenttejä, pastoja ja glitteriä. Paljon glitteriä! Testasin myös vahaliidun sulatusta jyrsitylle pinnalle mutta se oli melkoisen sotkuista ja työlästä puuhaa. Ajatus toimi paremmin kuin toteutus.

Kesä ja loma tuli tarpeeseen. Oli mielettömän siistiä opetella sekä korjaamaan että ajamaan mopoa, luontoretket rauhotti hyvin ja perheen kanssa kesäreissut virkisti.

Syyslukukausi

Syksyn tullen kouluun oli jo ilo palata. Elo-syyskuussa minulla oli työnalla liukuen useita projekteja;

Sohvapöydät

Ikkunan kunnostus

ja voiveitset. Innostuin näistä veitsistä, puusta ja puun yhdistämisestä epoksiin. Tuotekehittely jatkuu, minulla on halu kehittää näistä oma juttu.

Lokakuussa sain valmiiksi ihanan koivupöydän. Omaa suunnittelua sekin. Ja heittämällä vaikeinta mitä olen ikinä tehnyt. Varsinkin ne jalat. Liitoksia täytyy harjoitella vielä.

Marraskuu meni osin työssäoppimassa ja osin naapuriryhmän tunneilla opiskellen erikoistekniikoita. Ja yhtäkkiä olikin jo joulukuu, pääsin toiseen naapuriryhmään CAD-opetukseen. Olen niin kiitollinen että opettaja järjestää näitä mahdollisuuksia käydä muiden ryhmien opetuksessa mukana täydentämässä oman ryhmän tarjontaa.

Kulunut vuosi on ollut huikea. Matka. Paljon on tapahtunut, paljon olen oppinut. Olen onnellinen että uskalsin hakea, onnellinen että uskalsin vielä aikuisena palata koulunpenkille ja katsoa mihin se johtaa. Välillä tulee tunne että pitää nipistää itseään että voi olla varma että tämä on ihan oikeasti minun elämä. Olen kiitollinen just tästä elämästä ja just tästä vuodesta. Tästä on hyvä jatkaa tähän vuoteen 2020.